maanantai 8. kesäkuuta 2020

Kotidopplerista mielenrauhaa

Kun viime perjantaina pääsin töistä kotiin, huomasin vessassa käydessä pahinta mitä raskaana ollessa voin kuvitella: verta. En ollut ollut mitenkään kipeä, veri oli hieman ruskehtavaa, eli täytyi olla jotain vanhempaa vuotoa. Vastaavanlaista mulla oli noin kuukausi aiemmin, juuri kun tavallisesti olisi kuukautiset menossa. No, tämä oli varmaan tiputtelua samasta syystä. Mutta tietysti pelko valtasi mun mielen ja itkin, että tässäkö tämä taas oli.

Kerroin vuodosta ystävälleni, joka on myös raskaana, 9 viikkoa pidemmällä kuin minä. Ystävä hyppäsi samantien autoon ja ajoi luokseni kotidopplerin kanssa. Hetken aikaa kuuntelimme dopplerilla vastaani, kuului oma sykkeeni sekä ääniä suolistosta. Viimein muutaman minuutin jälkeen löytyi Pienen nopeatempoinen syke ♥️ Oltiin kummatkin niin helpottuneita, että taas itkettiin 😄 Tällaisissa tilanteissa toi doppleri on kyl aivan mahtava kapistus. Tiedän, että sen käytöstä voi tulla toki lisästressiäkin, jos sydänääniä ei saakaan löytymään. Mutta mun pelastus tämä oli tällä kertaa ♥️ Sain ystävältäni dopplerin lainaan, hän itse pystyy jo tuntemaan masuasukkinsa liikkeet. 

Olin päättänyt, etten turhaa doppleria kokeilisi, mutta onhan tuota pari kertaa tuon perjantain jälkeen tullut kokeiltua 😊 Toisen kerran yhdessä miehen kanssa, niin hänkin sai kuulla Pienen sydänäänet ensimmäistä kertaa. Ja kolmannen kerran kuuntelin juuri hetki sitten. Ikuisuudelta kestäneen vartin jälkeen löysin Pienen sydänäänet ♥️ Voin ainakin luottavaisemmin mielin lähteä huomenna niskaturvotus ultraan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti